lauantai 26. helmikuuta 2011

perjantai

Perjantaina minulla oli talvilomapäivä hoitotätin työstä. Päätin heti hyödyntää vapaan ja pyytää lounasvieraan, koska se on harvoin mahdollista nykyisin. Olin juuri torstai-iltana miettinyt, kuinka nykyisin ei kovin usein tapaa uutta ihmistä, johon ystävystyisi oikein nopeasti, tiedättehän sen fiiliksen jostakin lapsuudesta ja nuoruudesta, että vois juosta käsikynkkää ja kikatella salaisuuksia heti ensitapaamisen iltana! Joskus näin onneksi edelleen käy ja minusta tuntuu, että tämän uuden ystäväni kanssa voisi tehdä juuri niin!
Oli ihana päivä!

Jälkkärinä syötiin muffineita, sisällä vadelmaa ja fazerin sinistä. Etuallalla minimuffineita pieneen käteen sopimaan, takana isompia suureen makeannälkään.

1 kommentti:

satmaari kirjoitti...

Voi kiitos. Yhdyn todellakin tuntemuksiisi ja olen onnellinen.